Blogi: Brexitillä on laajakantoiset vaikutukset nuorten elämään - lue viisi vaikutusta

06.02.2020
JanikaT
Janika seisoo pensaan edessä (mustavalkoinen)

Allianssin kansainvälisen vaikuttamisen verkosto vieraili tänään aamukahveilla Opetus- ja kulttuuriministeriössä kuulemassa brexit-asiantuntija Henrik Ruson ajankohtaiskatsausta siitä, miten Iso-Britannian ero Euroopan unionista vaikuttaa nuoriin ja nuorisoalaan. Brexit astui voimaan 31.1.2020 ja tämä vuosi eletään siirtymäkautta. Se tarkoittaa, että ainakin vuoden loppuun asti kaikki EU-jäsenyyden aikaiset sitoumukset hoidetaan kunnialla loppuun. Mitä tapahtuu sen jälkeen, on vielä isoilta osin kysymysmerkki. Suuri osa yksityiskohdista tullaan neuvottelemaan tulevien vuosien aikana, mutta ainakin seuraavilla osa-alueilla nuorisoalan kannattaa olla tarkkana:

  1. Opiskelu ulkomailla

Euroopan unionin onnistuneimpia hankkeita on ollut Erasmus+. Ohjelma sisältää korkeakouluvaihdon lisäksi ammatillisen koulutuksen, lukiot, peruskoulut, varhaiskasvatuksen, nuorisotoiminnan ja aikuiskoulutuksen. Iso-Britannia on ollut suosittu vaihtokohde suomalaisnuorten keskuudessa. Esimerkiksi lukuvuonna 2018–19 Britanniaan ulkomaanjaksolle lähti ohjelman kautta vaihtoon 464 korkeakouluopiskelijaa ja harjoitteluun 118. Jatkosta neuvotellaan vuoden 2020 aikana ja brittihallitus on joissain yhteyksissä viestinyt suhtautuvansa positiivisesti jatkoon Erasmus-ohjelmassa - mitään takeita ei kuitenkaan vielä ole. 

Vaihto-ohjelmien lisäksi Iso-Britanniaan lähtee paljon tutkinto-opiskelijoita. Tämänhetkisen tiedon mukaan ne henkilöt, jotka ovat aloittaneet opiskelunsa Iso-Britanniassa lukuvuonna 2020-2021 tai tätä ennen, voivat suorittaa opintonsa loppuun nykymallin mukaisesti. Suomessa nyt tutkintoa opiskelevat britit voivat jatkaa oleskeluaan ja asumistaan Suomessa, mutta heidän tulee jatkossa rekisteröidä oleskeluoikeutensa. Tästä Suomessa vastaa Maahanmuuttovirasto ja EU-oleskeluoikeuteen perustuvat rekisteröinnit tulee vaihtaa hakemuksella erosopimuksen mukaisiin oleskeluoikeuksiin.

  1. Tutkintojen tunnustaminen

Tietyt tutkinnot ovat sellaisia, että niiden harjoittamiseen toisessa maassa vaaditaan erityinen lupa (esimerkiksi lääkäri). EU on säännellyt asiaa ammattipätevyysdirektiivillä, jolloin toisessa maassa tehty tutkinto on johtanut tutkinnon tunnustamiseen myös toisessa EU-maassa. Jos tutkinto on suoritettu esimerkiksi Iso-Britanniassa sen EU-jäsenyyden aikana tai siirtymäkautena eli vuoden 2020 kuluessa, se on jatkossakin tunnustettu muissa EU-maissa. Sen sijaan kannattaa miettiä, jos on lähdössä nyt suorittamaan uutta tutkintoa Iso-Britanniaan, että sen tunnustaminen muissa EU-maissa on vielä jatkon kannalta täysin auki. Voidaan toivoa ja uskoa, että asia jossain kohtaa saadaan järkevästi sovittua, mutta takeita ei valitettavasti ole. Samaan tapaan jos on suunnitellut muuttavansa Iso-Britanniaan harjoittamaan ammattia, johon on opiskellut jossain EU-maassa, ei vielä ole tietoa onnistuuko se entiseen tapaan jatkossa.

  1. Opintotuki

Iso-Britannian EU-ero ei vaikuta suomalaisten saamaan valtion opintotukeen siirtymäaikana eli vuoden 2020 loppuun asti. Myös opiskelijan oikeus hoitoon ja sairaanhoitokorvauksiin tilapäisen oleskelun tai asumisen aikana säilyy siirtymäkauden ajan. Lisätietoja brexitin vaikutuksesta opintotukeen löytyy KELAn sivuilta, mutta koska tälläkin hetkellä opintotukea on mahdollista saada EU:n ulkopuolisissa maissa tehtäviin opiskeluihin, voidaan kenties olettaa, että jatkossa Iso-Britanniassa opiskelua kohdellaan samalla tavalla.

  1. Lukukausimaksut

Lukuvuonna 2020–2021 tai tätä ennen opiskelunsa aloittavat opiskelijat voivat suorittaa opintonsa loppuun nykyisten säädösten mukaisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että lukuvuonna 2020–2021 tai tätä ennen aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa koko tutkintonsa loppuun nykyisillä lukukausimaksuilla ja opintolainaehdoilla, ja he säilyttävät brittiopiskelijaan rinnastettavan ”home fee ”-statuksen. Vielä ei ole tietoa siitä, mikä vaikutus Britannian EU-erolla on tämän jälkeisiin lukukausimaksuihin tai opintolainaehtoihin. Näissä voi olla myös alueellisia eroja Britannian sisällä sen mukaan, opiskeleeko esimerkiksi Skotlannissa, Englannissa, Walesissa tai Pohjois-Irlannissa.  Aiemmin EU-kansalaiset ovat voineet esimerkiksi opiskella ensimmäisen tutkintonsa Skotlannissa ilmaiseksi, mutta tämä käytäntö voi muuttua Britannian EU-eron seurauksena. Suomen lukukausimaksut ovat voimassa EU- ja ETA -maiden ulkopuolisille opiskelijoille ja koska Iso-Britannia ei ole näillä näkymin haluamassa edes osaksi Euroopan talousaluetta, joutuvat brittiopiskelijat todennäköisesti maksamaan jatkossa Suomessa lukukausimaksuja.

  1. Nuorten oikeudet

Vapaa liikkuvuus Britanniaan päättyy 31.12.2020 jälkeen, jolloin EU:n ja Britannian kansalaisten maahantuloon ja oikeuksiin tulee rajoitteita. Se on surullista sekä brittinuorten että muiden maiden nuorten kannalta. Britannia pyrkii siihen, että se voi itse tarkemmin määritellä ketkä maahan pääsevät tulevaisuudessa asumaan, töihin tai esimerkiksi opiskelemaan. Britannian hallitus on kuitenkin todennut, ettei se aio vaatia viisumia Britanniaan lyhyeksi ajaksi matkustavilta EU-kansalaisilta. Jatkossakin siis voimassa oleva passi saattaa riittää tavanomaisille reissuille.

Euroopan unioni on tuonut sosiaalista turvaa Iso-Britannian kansalaisille ja jättämällä EU:n Iso-Britannia jättää myös esimerkiksi tietyt ihmisten ja ympäristön oikeuksia koskevat sopimukset. Nuorten sukupolvi on se, joka joutuu pisimpään elämään EU-eron seurausten kanssa, joten nuorten äänen tulisi kuulua erosopimuksen täytäntöönpanoa tehdessä. Emme halua nuorten yhteyksien ja mahdollisuuksien heikkenevän Iso-Britannian ja muun Euroopan välillä!

Vaikka brexit kokonaisuudessaan on surullinen asia, voi hopeareunuksen nähdä siinä, että brexitin myötä Suomi sai 14. paikan Euroopan parlamenttiin ja tämän paikan sai 27-vuotias Alviina Alametsä. On hienoa, että paikka meni juuri nuorelle mepille ja näin nuorten ääni parlamentissa vahvistuu.

Lisätietoja aiheista saa esimerkiksi Opetushallituksen sivuilta, Eurooppalaisen kattojärjestömme YFJ:n kannanotosta ja seuraamalla Allianssin viestintää.

Janika Takatalo

Kirjoittaja on Allianssin kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija, joka on itsekin tehnyt EU-opintonsa Lontoossa.

EU Euroopan unioni nuorten oikeudet kansainvälinen politiikka