Pieni budjetti + onnistunut valtakunnallinen vaalikampanja = mahdoton yhtälö?

07.11.2019
MariH
Alviina Alametsä

Vaalikampanjoinnin yhteydessä on viime vuosina puhuttu paljon siitä, miten tärkeää ehdokkaille on olla esillä ja läsnä sosiaalisessa mediassa. Kuitenkin vain harva poliitikko vaikuttaa sisäistäneen sen, mitä läsnäololla sosiaalisessa mediassa todella tarkoitetaan. Satunnaisesti päivitettävä kampanjasivu Facebookissa ei enää riitä, vaan viestiä on levitettävä useassa eri kanavassa. 

Erinomainen esimerkki onnistuneesta somevaalikampanjan taitajasta on 27-vuotias Alviina Alametsä, vihreiden kaupunginvaltuutettu Helsingistä, joka pyrki sekä eduskuntaan että Euroopan parlamenttiin keväällä 2019. Eurovaaleissa hän sai yli 13 000 ääntä, vaikka valtakunnallisissa eurovaaleissa perinteisesti ovat parhaiten pärjänneet pitkän linjan poliitikot ja ennestään tunnetut julkisuuden henkilöt. Mikäli Brexit eli Iso-Britannian ero Euroopan unionista toteutuu ja Suomi saa sen myötä yhden parlamentaarikkopaikan lisää, Alametsä nousee Euroopan parlamenttiin. 

Alviina Alametsä, miksi eurovaalikampanjasi onnistui? 

“Ehkä ensiksi on sanottava, että eurovaalikampanjani onnistumiseen vaikutti se, että minä ja tiimini teimme keväällä 2019 ensin eduskuntavaalikampanjan ja vasta sen jälkeen tulivat eurovaalit. Vaikka budjetti oli molemmissa kampanjoissa tosi pieni, vain noin 5 000 euroa, kampanjat tukivat toisiaan ja tulin ihmisten tietoisuuteen jo eduskuntavaalien aikaan.”  

Vaalikampanjan organisoiminen on iso ponnistus, joka vaatii tekeviä käsiä ja ajattelevia aivoja. Alametsä kampanjan kokoonpano muodostui niin, että kampanjan käytäntöjä suunnitteli hänen kanssaan muutaman hengen ydinporukka ja toteutti noin sadan ihmisen tukitiimi. “Meillä ei ollut juurikaan rahaa eikä hirveästi aikaa käytettävissä, joten päätimme tehdä kampanjaa hieman uudella tavalla ja kokeilla sellaisia asioita, joita muut ehdokkaat eivät osanneet hyödyntää”, Alametsä kuvailee. 

Alametsän mukaan iso osa hänen vaalikampanjastaan tehtiin sosiaalisessa mediassa. Paljon aikaa käytettiin siihen, miten ja missä eri kanavissa viestittiin. “Panostimme siihen, että asiat esitetään selkeästi ja ymmärrettävästi. Perinteisen sosiaalisen median lisäksi olimme kampanjan aikoihin aktiivisia ja mainostimme myös esimerkiksi Jodelissa ja Redditissä”, Alametsä kertoo. Uusien kanavien kautta Alametsä tiimeineen halusi tavoittaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole vakiintuneita vihreiden tai minkään muunkaan puolueen äänestäjiä, vaan pikemminkin sellaisia henkilöitä, jotka eivät välttämättä ole aiemmin äänestäneet ollenkaan. 

Yksipuolinen kampanjaviesti ei puhuttele: vuorovaikutus on mainio tapa tarjota valintaansa pohtiville äänestäjille tarttumapintaa ehdokkaaseen. Vaalien alla sosiaalisen median kanavat täyttyvät puolueiden ja ehdokkaiden julkaisuista, jolloin yksittäinen ehdokas on vaarassa hukkua muiden sekaan. Pelkän mainostamisen sijaan ehdokkaan voi olla kannattavaa tarjota halukkaille mahdollisuus aitoon kanssakäymiseen ja keskusteluun ehdokkaan kanssa. Alametsä hyödynsi vuorovaikutusta kampanjassaan monipuolisesti. 

Sen lisäksi, että Alametsä tiimeineen teki aktiivista katukampanjointia ja kohtasi ihmisiä kasvotusten, hän kommunikoi äänestäjiensä myös sosiaalisessa mediassa. “Esimerkiksi Instagramin storyt ovat mahtava tapa kysyä ja kerätä ihmisten ajatuksia. Ihmiset haluavat tulla kuulluiksi sekä nähdä, miten heidän ajatuksensa kanavoituvat konkreettisiksi teoiksi. Tätä pitäisi saada enemmän näkyviin myös valtakunnallisella ja erityisesti ylikansallisella tasolla”, Alametsä peräänkuuluttaa. 

Suuri tragedia ravisteli mukaan vaikuttamaan. Alametsä on kertonut avoimesti julkisuudessa olleensa paikalla silloisella yläasteellaan Tuusulan Jokelassa, kun aseistautunut hyökkääjä surmasi yhdeksän koulun oppilasta. Tapaus sai aiemmin politiikkaan välinpitämättömästi suhtautuneen nuoren kiinnittämään uudella tavalla huomiota yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja vaikuttamaan niiden ratkaisemisen puolesta aluksi ensisijaisesti aktivismin kautta. 

Puoluepolitiikkaan Alametsä päätyi osittain sattumalta. “Lähdin mukaan puoluepolitiikkaan ja Vihreisiin yksinkertaisesti sen takia, että minua pyydettiin. Jos näin ei olisi tapahtunut, en olisi välttämättä ikinä päätynyt politiikkaan”, Alametsä toteaa. Puolueilla on merkittävä rooli siinä, miten nuoret saadaan mukaan politiikkaan. 

Moni nuori kokee tietyn puolueen ehdokkaana tai jäsenenä olemisen vaikeaksi – he saattavat pelätä, että puolueen jäsenyys voisi vaikuttaa esimerkiksi tulevaisuuden työmahdollisuuksiin. Miten Alametsä saisi nuoret kiinnostumaan puoluepolitiikasta? “Mielestäni puolueiden pitäisi korostaa, että puoluetoimintaan voi tulla mukaan tekemään vaikka jotakin projektia ilman, että tarvitsee heti liittyä jäseneksi ja sitoutua puolueeseen loppuelämäksi. Jäsenyys ei ole ainoa eikä välttämättä myöskään paras muoto, miten puolueiden toimintaan voi osallistua.” 

Puolueiden tulisikin Alametsän mukaan sopeutua siihen, millaiset poliittisen vaikuttamisen keinot nykynuoret ja tulevat sukupolvet kokevat mielekkäiksi. Viimeisimmät esimerkit ovat näyttäneet, että yksittäinenkin ihminen kykenee nostamaan isoja asioita politiikan keskiöön, mutta se voi myös luoda valtavia paineita. “Uskon, että puolueen kaltaisessa yhteisössä oman asian ajaminen on helpompaa kuin yksin. Se pitää vaan mahdollistaa kaikille, jotka sitä haluavat”, Alametsä muistuttaa. 

Alviina Alametsä, mitä sanoisit nuorelle, joka epäröi ehdokkaaksi lähtemistä pienen budjetin takia? 

“Omassa kampanjassani meille tuli jopa hieman yllätyksenä, että vaikka teimme kampanjaa niin pienellä budjetilla, saimme silti todella hyvän tuloksen. Olimme etukäteen ajatelleet, että jos haluaa saada suuria äänimääriä, on pakko laittaa myös todella paljon rahaa peliin. Siksi olikin todella kannustavaa huomata, ettei onnistuneen valtakunnallisen kampanjan tekemiseen tarvita sittenkään ihan älyttömiä summia. Ehdokkuutta ei todellakaan kannata jättää sen takia väliin, että kampanjabudjetti on muita ehdokkaita pienempi.”

alviina alametsä demokratia brexit vaalibudjetti kampanja